Miten yrittäjät voivat?

Yrittäjät Suomessa ovat suhteellisen heterogeeninen porukka. Huolet, murheet ja jaksamisen haasteet ovat erilaisia palvelualan yksinyrittäjällä haja-asutusalueella kuin PK-seudun suuren asiantuntijaorganisaation pyörittäjällä. Tie yrittäjäksi on monella omanlaisensa. Osa lähtee yrittäjäksi koska oman alan tilanne sitä vaatii, osa lähtee yrittäjäksi koska haluaa saavuttaa edistystä tai menestystä siten kun se palkkatöissä ei mahdollista olisi. Osa taas haluaa lähteä tekemään jotain uutta tavalla jolla muut eivät asioita tee. Yleisesti yrittäjyyteen kuitenkin liitetään halu tehdä asioita kunnolla ja halu tuntea ylpeyttä omasta yrityksestä.

Suomen Yrittäjät kysyi 2022 yrittäjiltä kokemuksia jaksamisesta.

24% koki olevansa lähellä uupumista. Lisäksi 57% koki että oma jaksaminen vaikuttaa yrityksen toimintaan paljon. Apua jaksamiseen oli kuitenkin hakenut vain 10%. Voitaneen sanoa että yrittäjät eivät suuressa mittakaavassa voi hyvin. Erityisesti viime vuosien epävakaat tilanteet maailmalla ovat heijastuneet monen yrittäjän jaksamiseen.

Mistä jaksamisen ongelmat johtuvat?

Syitä löytyy varmasti myös yhtä paljon kuin on tekijöitäkin. Samassa kyselyssä yrittäjiltä kysyttiin heidän omaa arviotaan siitä mikä heitä kuormittaa. Yleisesti suurimmaksi tekijäksi valittiin tulospaineet (44% vastaajista). Perässä tulivat byrokratia (36%), kiire (36%), työ- ja perhe-elämän yhteen sovittaminen (25%) ja henkilöstöasiat (25%). Isommissa (yli 10 henkeä) yrityksissä henkilöstöasiat olivat eniten jaksamiseen vaikuttava tekijä.

Työterveyslaitos listaa työuupumukselle altistaviksi tekijöiksi seuraavia asioita:

aikapaineet ja kiire
työn määrällinen kuormittavuus
jatkuvat keskeytykset työssä
rooli- ja tavoiteristiriidat
työn emotionaalinen kuormittavuus, kuten hankalat, epäkunnioittavat asiakastilanteet ja kokemus, että joutuu työssään esittämään tunteita, joita ei aidosti koe
työn fyysinen kuormittavuus
toimimattomat tietojärjestelmät
sellainen byrokratia, jossa työntekijää kontrolloidaan eikä hän voi tehdä omia päätöksiä työssään
työn kognitiiviset (oppimista ja päätöksentekoa koskevat) vaatimukset
työn epävarmuus.

Työhyvinvointia arvioidaan tarkastellaan usein myös nk. Ryanin ja Decin itsemääräämisen teorian kautta. Tämän teorian mukaan ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta. Näiden tyydyttyminen tai tyydyttymättömyys heijastuvat työssäjaksamisessa. Perustarpeet ovat:

Autonomia

Ihmisellä on tarve ja halu vaikuttaa omiin elämäänsä liittyviin valintoihin. Yrittäjien autonomian kokemus vaihtelee varmasti paljon tilanteesta toiseen. Toisaalta yrittäjä pystyy itse vaikuttamaan tekemäänsä työn sisältöön, määrään ja toteutustapaan paljonkin. Joskus taas yrittäjällä voi olla esim. paljon velkaa yrityksen toiminnan aloittamisesta, jolloin de facto voi poistua ainakin oma kokemus siitä että työn tekeminen olisi “vapaaehtoista” vaan että työtä on pakko tehdä silloin ja siten kun sitä vastaan tulee. Tämä on tutkitusti jaksamisen kannalta haitallista.

Kompetenssi

Ihmisellä on tarve ja halu saavuttaa onnistumisen ja osaamisen tunnetta. Ihmisellä tulee olla tarvittava osaaminen ja vaadittavat resurssit jotka mahdollistavat työn tekemisen itselle järkevällä tavalla. Joskus yrittäjä voi joutua tekemään työtä oman osaamisensa äärirajoilla, tiukemmilla resursseilla kuin kokee riittäväksi. Tällöin voi joutua tekemään valintoja oman etiikan ja taloudellisten realiteettien välillä. Tämä on tilanne jonka on helppo uskoa vaikuttavan pitkällä aikajänteellä työssäjaksamiseen.

Sosiaalinen liittyminen

Ihminen on sosiaalinen eläin. Ihminen tarvitsee yhteyden kokemuksia muihin ihmisiin, hyväksynnän antamista ja saamista. Tämä tarve voi täyttyä monellakin eri tavoin, osa saa tarpeensa täyteen asiakkaiden kanssa toimiessaan, osalle kollegiaalisuus on tärkeää. Jokainen on yksilö, mutta kaikilla näitä tarpeita on jossain määrin. Ulkopuolisuuden, yksinäisyyden kokemukset ovat omiaan vaikuttamaan työssäjaksamista huonontavalla tavalla.

Yrittäjät ovat lähtökohtaisesti tekijöitä jotka eivät kaihda vastuuta. Yrityksen onnistuminen koetaan usein hyvin merkitykselliseksi mittariksi omalle menestymiselle ja onnistumiselle ihmisenä. Jos yritys menestyy ja tulosta tulee, yrittäjä kokee olevansa onnistunut ja hyvä tekijä. Jos taas yritykselle alkaa kertyä ongelmia, kokee yrittäjä itsensä huonoksi ja epäonnistuneeksi. Tämä yksinkertainen ilmiö on ongelmallinen sen takia että vaikka yrittäjä vastaa (ainakin henkilöyhtiössä) yrityksen toiminnasta ja sen tuloksesta, hän ei sitä pysty hallitsemaan. Erityisesti korona-aika on osoittanut miten täysin toimintakykyisetkin yritykset pystyvät ajautumaan ongelmiin täysin itsestä riippumattomista syistä. Oman onnistumisen mittaaminen mittareilla, jotka eivät ole omassa hallinnassa on usein tie hallitsemattomuuden ja huonommuuden kokemukseen. Yrittäjyyden ihanteeseen (ainakin jossain määrin) mielletään kuuluvaksi myös sisukkuus, periksiantamattomuus ja pitkät päivät. Nämä ovat työkaluja jotka toimivat tietyssä vaiheessa, mutta ne voivat korottaa yrittäjän kynnystä myöntää omat jaksamisen ongelmansa ja hakea apua.

Mitä asialle voi yksilönä tehdä?

Lukijalle ei varmasti tule suurena yllätyksenä että psykoterapeutti suosittelee asiasta keskustelemista. Puhuminen on tutkitusti keino joka suoraan auttaa jaksamisen ongelmiin. Lisäksi se auttaa muodostamaan käsitystä siitä mistä elämän ongelmissa on kyse. Keskustelun kautta ihminen voi saavuttaa uutta näkökulmaa omaan tilanteeseensa. Ongelmissa on kyse odotusten ja todellisuuden välisestä epäsuhdasta. Tästä kontekstista yksilön on hyvä tarkastella kummassa (vai molemmissa) on se muutos mitä toivoo: siinä miten asiat ovat, vai siinä miten niiden toivoisi olevan? Asetanko itselleni epärealistisia odotuksia menestymisen suhteen? Ovatko pelot joita liitän yrityksen haasteisiin realistisia? Romahtaako maailma todella jos yritykselläni menee huonosti? Mihin voin vaikuttaa?

Joskus olen kertonut tarinaa metsurista. Metsurin työnkuvaan kuuluu sadan puun kaataminen joka päivä. Hän aloittaa työnsä aamulla yhdeksältä, tekee päivän töitä, ja lopettaa työnsä iltapäivästä neljältä. Näin kuluu viikkoja. Jossain vaiheessa metsuri kuitenkin huomaa että kello lähestyy iltakuutta ennekuin päivän työt on tehty. Metsuri kohauttaa olkapäitään ja tekee pidempää päivää. Jossain vaiheessa metsuri huomaa että työt venyvät pitkälle iltaa ja osa puista on pakko jättää seuraavalle päivälle. Seuraava työpäivä alkaakin jo aamuvarhaisella edellisen päivän töiden viimeistelystä ennen kuin kyseisen päivän kiintiön kimppuun pääsee. Metsuri on väsynyt, epätoivoinen, pettynyt itseensä. Ohi kävelee kulkija joka pysähtyy katselemaan metsurin tolskaamista. Oman aikansa työtä katseltuaan ohikulkija pysäyttää metsurin ja sanoo: “hei oletko huomannut että tuossa sinun moottorisahassasi on todella pahasti päässyt tylsistymään terä, pitäisikö sinun ottaa vähän aikaa sille että teroittaisit terät?” Mitä metsuri tähän vastaa? “Oletko hullu!? Etkö näe miten minä olen jäljessä näistä päiväni töistä? Ei minulla todellakaan ole aikaa sellaiseen puuhasteluun, töitä täällä pitää tehdä!”.

Ulkopuoliselle työkalujen tylsistyminen näyttäytyy ilmiselvänä ongelmana. Mutta kun oma jaksaminen on pikkuhiljaa päässyt heikkenemään, ajan ottaminen asian kuntoon laittamiselle tuntuu epäintuitiiviselta ja jopa typerältä. Terävillä työkaluilla (eli levänneellä, palautuneella mielellä) pystyy kuitenkin usein puuttumaan työssä nouseviin ongelmiin paljon tehokkaammin, välttämään turhia virheitä ja ongelmia. Yrittäjillekin on saatavilla palveluita, kunhan niitä on valmis ottamaan vastaan, ja myöntämään että asialle tarvitsee jotain tehdä. Ja että omasta jaksamisesta huolehtimisesta on itse vastuussa. Palkkatyöläisellä monesti (ainakin pitäisi olla/) on joku esimies joka pysäyttää ja kysyy että voitko sinä hyvin. Yrittäjällä tämäkin vastuu valitettavasti usein jää itselle. Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä alkaa kiinnittää huomiota omaan jaksamiseen. Pienikin panostus on parempi kuin ei mitään.

Mikään yritys ei ole tärkeämpää kuin oma terveys.

Lähteet

Yrittäjägallup 2022

https://www.yrittajat.fi/wp-content/uploads/2020/04/yrittajagallup_22_4_2020_tyomaara_lomat_ja_jaksaminen.pdf

Työterveyslaitos, Stressi ja uupumus

https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus